Finnish Internet Forum

Tunnelmia ICANN-viikolta/DNSWomen

Intensiivinen ICANN viikko on takana ja liikkeellä oltiin aamusta iltaan. Aamulla kotoa lähdettäessä oli matkassa vähintäänkin dödöpurkki, vaihtopaita, puuteri ja huulipuna. ICANN kokousten päiväohjelman ja oman "ständimme" jatkuvan miehittämisen lisäksi myös iltatilaisuuksia oli monenlaisia: tiistaina Viestintävirasto isännöi ccNSO- tilaisuutta (Country Code Name Supporting Organisation) ja keskiviikkona omaa, välittäjille suunnattua Registrar-tapahtumaa Uunisaaressa.

Verkostoituminen kokouspäivän jälkeen on tavallinen osa ICANNia, koska moni päivän aikana käsitelty asia puidaan epävirallisissa keskusteluissa, kantoja mietitään ja muodostetaan sekä opitaan tuntemaan eri etupiirejä edustavaa sekalaista joukkoa ympäri maailman. Yksi ryhmä on DNSWomen (www.dnswomen.org), joka on vuodesta 2009 alkaen pyrkinyt rohkaisemaan ja inspiroimaan naisia DNS (doman name service)- toimialalla. ICANN on yleensä auttanut käytännön järjestelyissä toteuttamaan ICANN- kokousten yhteydessä aamiaistilaisuuden DNSWomen Breakfast, mutta tällä kertaa näin ei tapahtunut, koska Helsingin kokous oli ensimmäinen uuden mallin mukainen ns. Policy Forum, jossa oli vähemmän virallisia tapahtumia.

Viimeksi DNSWomen Breakfast pidettiin Marrakeshin ICANN- kokouksen yhteydessä viime maaliskuussa; maanantaiaamuna klo 07.00 alkaen hyisessä teltassa. Onneksi paikallinen kuuma minttutee lämmitti käsiä, mutta Suomesta tulleena en palellut kuten monet muut, sillä olin varautunut lämpimillä asuilla. Juuri Marrakeshissa tutustuin brasilialaiseen DNSWoman aktiiviin, Vanda Scarteziniin.

Kyseisen Marrakeshin kokouksen viimeisenä päivänä julkistettiin seuraavan ICANN-kokouksen isäntämaaksi Helsinki, koska zikavirus sai ICANNin perumaan Panamassa järjestettäväksi suunnitellun kokouksen. Ulkoministeriön kaupallinen sihteeri Juuso Moisander ja ICANNin hallituksen suomalaisjäsen Jonne Soininen olivat olleet aktiivisia ja ehdottaneet Suomea isäntämaaksi. Vanda otti minuun yhteyttä Marrakeshin jälkeen liittyen DNSWoman tilaisuuden järjestämiseen, kun oli selvinnyt, että naisten oma tilaisuus voitaisiin järjestää, koska sponsori oli löytynyt. Tarjouduin auttamaan, koska tiesin, ettei Brasiliasta käsin ihan helposti käytännön järjestelyjä tehdä. Niinpä minusta tuli "naisemme Helsingissä" ja ryhdyin selvittelemään sopivaa paikkaa. Ehdotin myös, että pidettäisiin tällä kertaa cocktail aamiaisen sijasta, koska laillani moni muukin vieroksuu herätystä "ennen kukkoa" ja se vaikuttaa osallistujamäärään, mikä tuli todistettua. Helsingin tilaisuus oli menestys!

Osallistujia keskiviikon cocktailiin oli ennätysmäärä, noin 130 naista. No, oli siellä paikalla pari rohkeaa miestäkin kuten ICANNista uusi ruotsalainen pääjohtaja Göran Marby ja internetveteraani Steve Crocker. Minulle tämä oli yllätys, mutta Vanda määrätietoisena naisena oli tämän onnistuneen vedon takana ja sai ICANNin ylintä johtoa paikalle. Marby puheessaan kertoi pitävänsä ICANNin monimuotoisuutta tärkeänä asiana ja naisten osuuden lisäämistä ICANNin johtopaikoilla. Crocker antoi tunnustusta DNSWomen porukan aktiivisuudesta, sillä vain tämä ryhmä pystyi toteuttamaan oman tapahtuman ilman ICANNin apua. Sen jälkeen Vanda piti sponsorin puheenvuoron, koska Uniregistryn edustaja ei päässyt paikalle. Vanda myös kiitteli minua avustani tapahtuman järjestelyissä, mistä sain kunnon aplodit, jotka tiesin ansainneeni. Vanda oli myös aiemmin todennut, että isäntämaan edustajana minun tulisi lausua muutama sana ja olinkin varautunut siihen.

Kun tuli vuoroni puhua, oli naisporukan oma verkostoituminen edennyt aikamoiseen taustahälypisteeseen. Olihan yleisö istunut jo koko päivän kokouksissaan. Mietin miten ottaisin tilan haltuuni ja mieleeni juolahti, että laulanpa alkuun pienen pätkän jotakin. Muuta biisiä en jännityksessäni muistanut, kuin jo koulussa opitun Kalliolle , kukkulalle -kansanlaulun. Niinpä vetäisin heti alkuun siitä säkeistön ja johan loppui pulina suomalaiseen rakkauslauluun. Huomion saatuani kerroin kuka olen, mitä organisaatiota edustan ja viraston tehtävistä jne. Minun jälkeeni puhui moni muukin vielä ja joukossa oli muun muassa seuraavan ICANN-isäntämaan Intian korkea-arvoisia edustajia kuten esimerkiksi Dr. Aruna Sharma (Secretary, Ministry of communications & IT). Puheohjelman lopussa Vanda marssitti pahaa-aavistamattomia nuoria naisia eri maailman kolkista sanomaan pari sanaa. Nämä nuoret naiset kertoivat inspiroituneensa siitä, kuinka paljon päteviä naisia tähän tilaisuuteen oli maailman eri puolilta kokoontunut. Heidän puheensa olivat hyvä muistutus siitä, kuinka naisen asema on vielä monessa maassa ihan eri tasolla ja siksi esimerkiksi suomalaisten naisten läsnäolo tällaisessa tilaisuudessa on tärkeää osoituksena tasa-arvoisista mahdollisuuksista työelämässä.

Olen varma, että Suomessa järjestetty kokous tullaan muistamaan myönteisesti monista syistä. Minun sydäntäni lämmitti erityisesti se, että kaikkien etukäteishuolieni jälkeen DNSWomen- tilaisuus onnistui todellakin yli odotusten; olin väsynyt sekä onnellinen ja sain palkinnoksi vaivannäöstäni hyvän mielen. Muuta hyvääkin sain: matkan varrella opin tuntemaan paremmin määrätietoista ja vauhdikasta Vandaa ja tutustuin myös moniin muihin ammattilaisiin ympäri maailman. En olisi ikinä arvannut, mitä kaikkea hauskaa oli edessä, kun tarjouduin Vandan avuksi. Päässäni soi biisi Sisters Are Doin' It for Themselves : )

Kirsi Sunila-Putilin

Kirjoittaja on verkkotunnuksiin ja internetoikeuteen perehtynyt lakimies Viestintävirastosta