Finnish Internet Forum -tilaisuudessa keskusteltiin hybridivaikuttamisesta. Myös yksityisyydensuoja verkossa puhutti asiantuntijapanelisteja.

Ulkoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sekä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjestivät yhdessä Suomen Internet -yhdistyksen, Effi ry:n, BaseN Oy:n ja muiden yhteistyökumppaneidensa kanssa Finnish Internet Forum -tilaisuuden (FIF) Pikkuparlamentin auditoriossa torstaina 26. huhtikuuta 2018. Etenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan tarjoama tila ja Suomen Internet -yhdistyksen sponsoroima lounas ansaitsevat erityiskiitokset. Tänä vuonna yhdeksännen kerran järjestetty tilaisuus oli täyteen varattu lähes 200 osallistujallaan, jonka lisäksi noin 300 osallistui tilaisuuden seuraamiseen striimauksen kautta. Foorumin pääteemoina olivat paneelikeskustelut hybridivaikuttamisesta sekä tietosuojan merkityksestä. Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolla hoidetaan internetin hallintoon liittyviä tehtäviä, joiden saralla Suomi on perinteisesti ollut aktiivinen toimija. Suomi on tukenut esimerkiksi YK:n hallinnoimaa Internetin hallintofoorumia (Internet Governance Forum, IGF), jota Suomen FIF edustaa kansallisella tasolla.

Suomalaiset haluavat tietää lisää hybridivaikuttamisesta

Hybridivaikuttamisessa yhdistyvät perinteiset ja uudet vaikuttamisen keinot. Tyypillistä hybridivaikuttamiselle on psykologinen vaikuttaminen avainhenkilöihin, sisäisten konfliktien ruokkiminen sekä informaatiovaikuttaminen. Suomi on luottamusyhteiskunta ja suomalaiset luottavat vahvasti siihen, että muut ovat rehellisiä. Monissa yhteiskunnissa asia ei ole näin. Panelistit korostivat sitä, että netissä on hyvin paljon tietoa, joka ei välttämättä ole totta. Yksilöiden tulisi tarkistaa faktat, ennen kuin jakavat tietoa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.  Faktabaarin perustajiin kuuluva Mikko Salo kiinnitti paneelissa huomiota tuleviin vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin. Hänen mukaansa vaalit on haluttu kohde verkossa tapahtuvalle vaikuttamiselle. Hän viittasi ”hajota ja hallitse” tyyppiseen toimintaan, johon ollaan kuitenkin vähitellen heräämässä. Faktabaari on tutkinut ilmiötä jo vuoden 2014 europarlamenttivaaleista lähtien ja todennut, että meille tuntematonta verkossa vaikuttamista on helppoa käyttää hyväksi aiheuttamaan hämmennystä. Lisäksi esiin nousi uskomus, että todennäköisesti tulevaisuudessa valtiot eivät tule olemaan vaikutusvaltaisimpia tekijöitä teknologiaan liittyvän vaikuttamisen saralla. Teknologiajätit kuten Google, Facebook, Amazon ja Apple tulevat vaikuttamaan osaltaan digitalisaatiossa. Ihmisten tulisi ymmärtää paremmin teknologian kehitystä. Sisällöntarkastuksesta, mediakasvatuksesta ja medialukutaidosta hyötyisi koko yhteiskunta.

Yksityisyydensuoja verkossa puhuttaa EU:n uuden tietosuoja-asetuksen astuessa voimaan toukokuussa 2018

EU:ssa valmistaudutaan parhaillaan uuteen tietosuoja-asetukseen. Tietosuoja on tärkeää, koska yksilön tulisi ainakin tietyssä määrin saada päättää omista tiedoistaan, ja samalla ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia voidaan vahvistaa. Kuitenkin panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että datalla voidaan ratkaista isoja ongelmia ja että henkilöistä syntyvää dataa voidaan käyttää yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Sen sijaan keskeinen kysymys onkin, mitä ja miten dataa käytetään – sillä on merkitystä, onko data henkilötietoa vai anonymisoitua. Pitäisi kehittää yhteinen tahtotila siitä, mitä datan käytöstä halutaan tietää, mihin vedetään raja henkilötiedon ja anonyymin tiedon välillä, mitä dataa kerätään, ja missä muodossa sitä säilytetään. Tärkeää on, että tieto kuitenkin valjastetaan ja että sillä saadaan hyvää aikaiseksi.

Onko nettineutraliteetilla enää väliä?

Effi ry:n ja BaseN:n edustajana esiintynyt Johan Helsingius esitteli nettineutraliteetin asemaa tänä päivänä. Nettineutraliteetti on keskittynyt perinteisten kaapeliverkkojen hallintaan mutta nykyisin internetissä tarjotut palvelut ja sisällöt ovat siirtyneet palvelutarjoajien itsensä hallinnoimiin ja pilvessä toimiviin suljettuihin verkkoihin. Suljetut verkot tarjoavat sisältöjään lähellä käyttäjiä. Huolestuttavaa EU:n kannalta on, että suurin osa näistä palvelutarjoajista on yhdysvaltalaisia yhtiöitä, joiden sisältöihin pääsevät ainoastaan yhdysvaltalaisviranomaiset ja -tiedustelupalvelut käsiksi uuden ns. Cloud Act -lain perusteella.

Nousevat uudet teknologiat synnyttävät vastakkainasetteluja yhteiskuntaamme

Oulun yliopiston professori Toni Ahlqvist esitteli tutkimustaan siitä, miten radikaalien teknologioiden vaikutusta yhteiskunnassamme voidaan paitsi analysoida niin myös havainnollistaa kuvaamalla niiden aiheuttamia merkittäviä vastakkainasetteluja. Näistä mainittiin esimerkkeinä yleisen jakamistalouden rinnalle syntyneet ns. massadataoligopolit (Google, Amazon jne.), jotka resursseineen haastavat jo kansallisvaltioita, ja ”pyhän elämän” perusarvojen rinnalle rakentuneen synteettisen biologian.

Tilaisuuden nauhoitteen voi katsoa eduskunnan verkkosivuilta.