Internetin hallintofoorumi eli IGF (Internet Governance Forum) kokoontui 14. vuosittaiseen konferenssiinsa marraskuun viimeiseksi viikoksi, tällä kertaa Berliiniin. IGF on tärkeä, koska se on YK:n alainen mutta itsenäinen toimija, joka toimii kaikkien sidosryhmien välisenä alustana keskustelulle, analyysille ja johtopäätöksille internetin nopeasta kehityksestä ja hyödyistä/riskeistä. Samalla se tukee kehitysmaiden osallistamista ja sitouttamista ”länsimaisen” avoimen ja tasa-arvoisen internetin kehittämiselle.

Sisältö nousemassa tärkeämmäksi kuin tekniikka

Tematiikka on laaja ja nykyään oikeastaan pitäisikin puhua digitaalitalouden hallinnasta internetin sijaan – internetin sisältö, regulointi ja lukuisat sovellukset/uudet teknologiat ovat kasvaneet tärkeiksi ja kriittisiksikin aiheiksi internetin teknisemmän hallinnan sijaan.

Lukuisat aiheet oli jaettu selkeästi kolmeen pääryhmään: 1) datahallinto, 2) digitaalinen inkluusio ja 3) kyberturvallisuus. IGF:n verkkosivuilla julkaistaan näiden pääteemojen osalta kaikista sessioista kootut tärkeimmät viestit, ns. Berlin IGF Messages. Sivuilta löytyy muitakin raportteja ja taltiointeja runsaasti. Mutta, IGF:n jalanjälki kansainvälisessä mediassa puhumattakaan eri toimijoiden päätöksenteossa on vielä valitettavan pieni.

Tästä syystä yksi päähuomio Berliinissä keskittyi IGF:ään itseensä eikä ilman syytä. Internetin hallinnossa piilee merkittävä ”tyhjiö”, joka saattaa olla myös eräänlainen aikapommi. Globaaleja sääntöjä ei ole ja niitä peräänkuulutetaan laajasti yhä enemmän – toki ”pehmeämmänkin” sääntelyn ohella. Globaaliksi ”verkostojen verkostoksi” rakennettu internet on hajoamassa pienempiin osiin lukuisista eri syistä, joista mainittakoon isot amerikkalaiset alustayhtiöt ja toisaalta valtioiden erilaiset suojautumistoimet mm. tietoturvauhkiin.

Sirpaloitunut ”splinternet” erilaisin kansallisin säädöksin vaikeuttaa avoimen internetin toimivuutta ja siitä saatuja hyötyjä, vaikka nyt esim. kansainvälistymistä hakevien pk-yritysten näkökulmasta. Berliinissä julkistettiin tätä koskeva ensimmäinen merkittävä kyselyraportti Internet & Jurisdiction -järjestön aikaansaaman prosessin tuloksena. Kritiikki näkee prosessin vain isojen alustayhtiöiden ajamana hankkeena, mutta asia ei ole niin mustavalkoinen. Muustakin ja muidenkin tarpeista on kysymys.

Berliini tarjosi toimivan alustan laajapohjaiselle keskustelulle

Berliinin tapahtuma oli ehkä tähänastisista ”suurin ja kaunein”. Upeasti toteutetuissa tiloissa oli 200 sessiota ja lähes 4000 osallistujaa paikan päällä ja noin 3000 internetin kautta. Liittokansleri Merkel ja YK:n pääsihteeri Guterres avasivat tilaisuuden ja paikalle oli saatu myös merkittävä joukko parlamentaarikkoja ympäri maailman, etenkin kehitysmaista, jotka tuottivat omat ehdotuksensa asioiden kehittämiseksi.

IGF:n kehittäminen vaikutusvaltaisemmaksi toimijaksi sirpaloitumisen hillitsemiseksi ja globaalien sääntöjen esittäjäksi on juuri nyt tulevan vuoden työn ja suurennuslasin alla. Eikä vähiten YK:n toimesta, jota korostettiin sen korkean tason digitaalisen yhteistyön paneelin (High Level Panel on Digital Cooperation, HLPDC) kesällä julkaisemassa paneeliraportissa. Optimistisimmat odotukset siirtyvät nyt syksyyn 2020, kun paneelin jatkotyön tuloksia esitellään mm. YK:n 75-vuotisjuhlassa ja seuraavassa IGF:ssä Puolan Katowicessa. Toivottavasti konkreettista muutosta saadaan vihdoin aikaiseksi – maailma ja erityisesti ns. ”Global South” kaikkine sidosryhmineen tarvitsee sitä nopeasti ennen kuin avoin internet muuttuu entistä sirpaloituneemmaksi ja vain valtioiden tai amerikkalaisten jättialustojen sanelemaksi.